Kuinka suuri oletkaan Herrani !
Sinä sanoit: ” Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, kuin tomuhiukkanen vaa;assa. Minun käteni siirtää vuoret paikoiltaan, suistaa tähdet radoiltaan. Meret pauhaavat minun käskystäni ja minun sanani voimasta alkuaineet kuumuudesta hajoavat. ”
” Minä olen aikojen alussa. Minä olen aikojen lopussa, Ilman minua ei mitään ole. Minä olen muuttumaton. Minä olen ensimmäinen ja minä olen viimeisten luona vielä sama. Taivas ja maa katoavat, mutta minun Sanani eivät koskaan katoa.”
Kuinka suuri ja pelottava oletkaan, Herra !
Mutta sinä sanoit myös: ” Ihmislapsi,- katso kätteni ihoon minä olen sinut piirtänyt, iankaikkisella rakkaudella sinua rakastanut,- puoleeni armosta vetänyt. Tahdon sinun tietävän, sydämessäsi uskovan : vain Jeesuksen, Kristuksen veri puhdistaa, ja kaikesta synnistä vapauttaa,- iankaikkisen elämän lahjoittaa.”
” Sentähden: ”Älä pelkää, älä arkana pälyile, Minä olen sinun Jumalasi. Minä nostan, minä kannan ja minä pelastan. Minä autan sinua. Sillä vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju.” - sanoo Herra, sinun armahtajasi.
Kiitos, Herrani, armosi suuruudesta, kiitos voimasi väkevyydestä. Kerran luonasi kirkkaudessa,- myös täällä matkalla vajavuudessa !
Siunattua kevättä, iloista Pääsiäistä ! Meidän Herramme,Jeesus elää,- siksi mekin saamme elää!
Eija Pitkänen